Tämä elokuva on ollut pitkään jo tarkoitus katsoa uudelleen mutta viitisentoista vuotta siihen meni. Nyt kun aloitin pelaamaan LA Noire-peliä niin leffa tuli sitten lainattua kirjastosta. Ei muuten kannata ottaa Töölön kirjaston kopiota, oli sen verran naarmuinen että sai kelailla parit kerrat ja välillä skippaili useamman scenen yli. Elokuvasta oli selkeästi otettu peliin asiota, mutta ei siitä nyt tässä enempää.
Ohjaajaa en muistanut ollenkaan, eikä Curtis Hansonin nimi sanonut mitään tai lähinnä en osaa sanoa mitään muita hänen teoksiaan näin ulkomuistista. En myöskään muistanut että leffassa esiintyy Kevin Spacey ja Russell Crowekin. Kim Basingerin muistin sentään. Aloin jo sitten epäilemään että olikos tämä nyt niin hyvä leffa kun muistelin. Lähinnä sitä Crowea epäilin, sekä että onko tämä nyt kuitenkin liikaa Hollywood viihdettä. Oscareitakin on tullut (Basinger sivuosasta ja paras sovitettu käsikirjoitus) ja ehdokkuuksia useita. Mutta roolitushan oli aika hyvin osunut, Crowe ja kolmas pääosamies Guy Pearce olivat tuohon aikaan tuntemattomia jenkeissä ja molemmat toimivat hyvin rooleihinsa. Basingerin ja Spaceyn lisäksi isommassa osassa ovat DeVito sekä Six Feet Under vanha setä James Cromwell. Muiden suorituksista pidin, DeVito nyt meni välillä vähän yli. Toki rooli kohulehden pomona sitä vaatiikin hieman.
Tarina pohjautuu James Ellroyn samannimiseen kirjaan. Vuosi on 1953 ja paikkana LA. Film noir vaikutteet näkyvät kyllä selvästi, tyyli on ilmeisesti neo-noir? Kertojan ääni löytyy, henkilöhahmot ovat aika sterotyyppisiä noir hahmoja, vettä sataa ja on pimeää. Tarina kertoo hyvistä ja ei niin hyvistä poliiseista ja korruptiosta. Joitakin asioita alleviivattiin vähän liikaa ja muutaman kerran tuotiin vielä kuvaan takaumana aikaisemmin jo näytetty asia jotta varmasti ymmärretään päähenkilön tekevän yhteyden asioiden välille. Samoin muutaman kerran tuntuu että katsojalle on heti varmaankin selvää mikä ei pidä paikkaansa, mutta älykkäänä pidetyltä Pearcen esittämältä Exleyltä se menee ohi. Vai onko kyse hänen naiiviudestaan?
Leffan jaksoi kyllä katsoa hyvin vaikka kestoa oli 138 minuuttia. Itselleni alkaa televisiosta katsottuna olla kaksi tuntia tietynlainen raja, siinä alkavat heikommat elokuvat puuduttamaan helposti mitä enemmän tuon yli mennään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti