Katselin tämän ensimmäisen ei-Disneyn kokoilta-animaation vähän vasemmalla silmällä. Gulliverin animointi on tehty rotoskooppitekniikalla, joten liikehdintä on hyvin realistista. Lilliputtien animointi sen sijaan on toteutettu sillä vanhojen aikojen käsin piirretyllä notkealla ja lennokkaalla viivalla, jota ei voi kuin rakastaa.
En ole uusia digianimaatioita (tai muitakaan) viime aikoina katsellut, joten en tiedä, ollaanko 3D animoinnissa päästy vielä lähellekään vanhojen hyvien aikojen käsinpiirretyn animaation eloisuutta. Veikkaan, että digimaailma on edelleen aika drastisen plastinen.
Oscar-ehdokkuuksien arvoinen musiikki soi läpi koko leffan.
Elokuvan tahdistus on kyllä hassu. Reilun tunnin kestosta Gulliver nukkuu rannalla suunnilleen puolet. Tuo alkupuoli seurataan lilliputtien eloisaa, mutta turhanpäiväistä puuhastelua. Monia asioita pitkitetään hyvinkin paljon (olisiko tämä nyt se slowburn-efekti), joten tällainen minimalisti Kaurismäkien maasta meinaa jo kyllästyä. Lisäksi Gulliver retkeilee vain lilliputtilassa, kun alkuperäisessä kirjassa tavataan myös jättiläisiä, heppoja ja Laputan lentävä linna (jolla nimellä tehty animaatio ei taida kuulua sarjaan?). Eipä tämän alkuperältään poliittisen satiirin lapsille suunnatun version katsojat olisi ehkä kaikkia reissuja jaksaneet katsoakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti